Olen taas elämäni ohjaksissa. Edellisen päivityksen jälkeen (viime syksyltä) on tuntunut, että olosuhteet ovat vieneet minua ja elämä on ollut erilaisten tulipalojen sammuttelua. Nyt alkaa olla jälleen sellainen olo, että voi ajatellen ja ennakoiden tarttua asioihin. Ohjakset ovat palanneet käteeni. Tekemistä edelleen riittää, mutta nyt asioihin voi varautua, varustautua ja niitä voi tehdä yksi kerrallaan.
Kun Suomen Viikkolehdestä pyydettiin haastattelua, vastasin kyllä ja samalla pysähdyin reflektoimaan omaa työotettani sekä seurakunnassa että omassa yrittäjän hommassani. Molemmat vaativat pysähtymistä, aikaa ja toimeen tarttumista. Vapaakirkon lehtenä jutussa pohdittiin enemmän seurauntatyötäni, mutta sama minä olen yrittäjänäkin, vaikka kaikkea ei aina sanota ääneen, eikä käsitöistä arvaa millä arvopohjalla niitä tekee. Työnohjauksessa arvoni ovat minussa vaikkei niitä senkummemin käsiteltäisikään.
Oletko sinä miettinyt, mitkä arvot ovat toimintasi takana, miten ne näkyvät arjessasi ja mihin toimintasi tähtää?